Otsikon ajatus tiivistää melko lailla mukavasti ajatukset, kun puhutaan psyykkisestä valmennuksesta ja sen ujuttamisesta urheilun arkeen. Paljoltihan on kyse siitä, miten kohtelemme toisiamme urheilijoina, valmentajina, vastustajina ja kilpakumppaneina, vanhempina tai muina urheilun toimijoina. Jo pelkästään avoimen, keskustelevan ja turvallisen toimintaympäristön luominen vie meitä eteenpäin. Vielä, jos pääsemme arjessa kohti aitoja, hyväksyviä ja avoimia kohtaamisia, ollaan jo tosi pitkällä. Suorittamisen sijaan uskallammekin ehkä heittäytyä ja lähteä epäonnistumisia pelkäämättä koettelemaan rajojamme. Saattaa kuulostaa helpolta, vaan eipä taida sitä käytännössä olla.
Kulkemisen arvoinen matka
Puhuimme taannoin psyykkisestä valmennuksesta aiheen asiantuntijan Kim Forsblomin kanssa. Keskustelusta jäi päällimmäisenä mieleen muhimaan yleisökysymys, jossa tiedusteltiin, millainen on asiantuntijan mielestä kulkemisen arvoinen matka. Kimin vastauksen voit käydä kuuntelemassa tästä tai tämän jutun lopusta löytyvistä linkeistä. Jäimme kuitenkin miettimään, mitä kulkemisen arvoinen matka tarkoittaa keski-ikäistyvän ex-urheilijan, lasten valmentajan, vanhemman ja ehkä vain tämänhetkisen oman itsen kohdalla. Mihin oikeasti haluamme uppoutua ja kenen kanssa?
Nuoruus ja kasvun voima
Näin varttuneempana tulee punnittua mielessä monenlaisia asioita. Usein saa itsensä kiinni ajatuksista, jotka muotoutuvat jokseenkin tämän kaltaisesti: "Kunpa minulla olisi aikanaan ollut tällainen tieto, niin tiedä, mitä olisi tapahtunut ja miten se olisi vaikuttanut." Niinpä. Jälkikäteen on niin helppo miettiä, mitä olisi voinut tehdä toisin. Ehkä on kuitenkin ihan hyvä, että urheilijat pääosin ovat nuoria ja kasvavat uransa varrella kokeneemmiksi aikuisiksi, joita tuon polun jo läpikäyneet voivat tukea ja auttaa. Urheilu opettaa monenlaista, eikä omien rajojen koettelu ehkä olisi kypsemmällä iällä sellaista, kuin parikymppisenä. Sehän se on myös kasvun suola: kokeilla, epäonnistua, oppia, onnistua. Ja näitä sitten aina sopivassa suhteessa, niin motivaatio pysyy yllä.
Ajatus kulkemisen arvoisesta matkasta ei ehkä vaikkapa loukkaantumisien, suurissa näytönpaikoissa epäonnistumisien tai ikävän somepalautteen tai julkisuuden kohdatessa tunnu kovin houkuttelevalta. Jälkikäteen ehkä viimeistään ymmärtää, miten tärkeitä palasia nekin silti ovat siinä kuvassa, jollaiseksi urheilu-ura rakentuu ja jotka lopulta ovat onnistumisien, ystävyyssuhteiden, kurinalaisen harjoittelun, epämukavuusalueelle astumisen ja menestyksen ohella niitä, joista kulkemisen arvoinen matka muodostuu.
Rohkeus valita oma suunta
Urheilu* on monella tavalla allegoria arkiselle elämälle. Harjoitteluun kuuluu asioita, joita ei aina haluaisi tehdä, samoin arkeen ilman urheilua. Silti ne vain on tehtävä. Kun toistoja tulee tarpeeksi, ehkä niistä ikävimmistäkin askareista voi oppia tykkäämään, vaikkei kaikesta aina nauttisikaan. Elämän, eikä urheilunkaan, kuulu olla jatkuvaa voitosta voittoon liihottelua. Erilaiset kohtaamiset, teot, tapahtumat ja valinnat muovaavat näistä matkoista jokaiselle omannäköisen, emmekä aina voi kaikkeen vaikuttaa, vaikka kuinka haluaisimme.
Voimme kuitenkin aina valita asenteen, jolla elämään ja urheiluun suhtaudumme. Rohkeutta ja inhimillisyyttä on asettaa tavoitteita, tehdä valintoja ja seistä omien valintojensa takana. Myöntää oma keskeneräisyytensä, mutta myös seurata niitä ajatuksia, jotka tuntuvat hyviltä ja oikeilta.
Palataanpa nyt vielä otsikon kysymykseen. Jospa voisimme hyväksyä ja kuunnella toisiamme (ja itseämme) enemmän, olla ihmisiä toisillemme, olisiko meillä käsissämme (vielä) enemmän menestystä ja hyvinvointia?
*) 'uhkarohkea toiminta' (1886), johdettu sanasta urho, joka esiintyy jo Mikael Agricolan teksteissä ja tarkoittaa täysikasvuista miestä ja sankaria. urhea 'urhoollinen, rohkea, peloton'
Lupasimme muuten tässä jaksossa vinkata muutamia teoksia, joiden avulla pääsee halutessaan kiinni psyykkiseen valmennukseen. Täältä pesee:
- Arajärvi, Paula - Thesleff, Paula (2020): Suorituskyvyn psykologia - Tieto- ja taitokirja korkeaa suorituskykyä ja hyvinvointia rakentaville, VK-Kustannus, Lahti.
- Liukkonen, Jarmo (2017): Psyykkinen vahvuus, PS-Kustannus, Jyväskylä.
- Kaski, Satu (2006): Valmentautumisen psykologia kilpa- ja huippu-urheilussa, Edita, Helsinki.
- Kaski, Satu - Miettinen, Marianne (2018): Onnistumisen taidot. Löydä tie tavoitteisiin, Kirjapaja, Helsinki.
- Saari, Oskari (2015): Aki Hintsa - Voittamisen anatomia, WSOY, Helsinki.
Kommentit
Lähetä kommentti