Uuden harrastuksen aloittaminen (aikuisena) on kuumottavaa puuhaa. Vaikka olisi tottunut liikkumaan ja tietäisi kohtuullisen hyvin omat rajansa, on uuteen porukkaan ja uuden lajin pariin soluttautuminen aina aikamoinen ruljanssi, joka herättää pohtimaan omaa tekemistä monelta eri kantilta. Itse asiassa se pakottaa vanhan yhdistysjyränkin miettimään, mitkä oikeasti ovat tärkeitä asioita uuden harrastuksen alkaessa ja miten niistä ehkä kannattaisi viestiä eteenpäin.
Mukaan sekavin tuntein
Kuten todettua, aloitin keväällä juoksukoulun, koska kaipasin arkeen säännöllistä liikuntaa jonkun muun kuin itseni ohjaamana ja halusin oikeastaan myös nähdä, millaista juoksun harjoitteleminen ihan oikeasti on. Treenaamaan lähtö jännitti ja hirvitti. Olinhan tottunut vuosikaudet treenaamaan porukassa, jonka jokaisen jäsenen olin tuntenut ainakin 10 vuotta, monet melkein 20, ja lajin tietysti tunsin läpikotaisin.
Mitä sitten olen saanut? Juoksukoulun ohjelmaan kuuluu ohjatut, yhteiset treenit kolme kertaa viikossa. Lisäksi joka viikko saamme ohjeen omatoimiseen treeniin. Minulle se on talvisin ringetteä, kesällä sitä, mikä sattuu kulloinkin sopimaan. Lisäksi koitan (huonolla menestyksellä) huolehtia myös voimaharjoittelusta ja kehonhuollosta.
Valmentajan tärkeä tuki
Nyt olen käynyt treeneissä yli puoli vuotta ja tulokset alkavat pikku hiljaa näkyä. Eivät niinkään peilissä, mutta hyvinvoinnissa. Valmentajien kannustus on ainakin minulle ollut tärkeä motiivi jatkaa harrastusta ja pysyä kiinni säännöllisessä tekemisessä. On ollut tosi tärkeää, että he ovat toistuvasti muistutelleet siitä, että treeneihin kannattaa tulla, koska ne voi aina tehdä omalla tasolla. Ei siis tarvitse olla peloissaan, etteikö pysyisi ultrajuoksijoiden ja maratoonarien kannoilla. Kyllä pysyy ja joskus jopa juoksemme samaa tahtia!
Olen alkanut jaksaa taas juosta. Se tarkoittaa, että liikkeelle lähteminen ei ole joka kerta tuskaisaa, vaan juoksemista jopa ihan odottaa, ja kun se aloitetaan, ei tunnu yhtään pahalta. Kroppa kaipaa liikettä. Erilaiset juoksuun liittyneet kivut ovat siirtyneet taaemmas ja nyt kykenen taas nauttimaan harjoittelusta. Olen jopa vähitellen alkanut tunnistaa itsessäni sellaisia piirteitä, jotka ovat olleet poissa pitkään. Loppukiri onnistuu! Jaksoin enemmän kuin luulinkaan! Ehkä minusta on vielä sittenkin puolimaratonille!
Uusia ja vanhoja tapoja treenata
En ole koskaan oikeasti harjoitellut juoksua ohjatusti. Nyt olen juossut sykeohjattuja, riittävän hidastempoisia treenejä. Kunto on kasvanut ja olo kohentunut. Aiemmin painoin kieli vyön alla ihan liian kovaa ja liian pitkiä matkoja. Nyt joudun jopa muistuttamaan itseäni, että joskus voisi poistua mukavuusalueeltakin.
Olen kisaillut, hyppinyt aitoja ja ylittänyt itseni tai ainakin odotukseni monessa kohdin. Siitä on saanut taas poltetta jatkaa eteenpäin. On siistiä huomata, että kroppa pystyy sittenkin vielä tosi moneen juttuun. Siitä on tullut fiilis, että urheilulla sittenkin on minulle vielä jotain annettavaa ja haluan tietää, mitä.
Yksilönä ryhmässä
Valmentajien tuen lisäksi olen saanut itselleni uuden yhteisön ja tutustunut taas kerran ihmisiin, joihin tuskin olisin tullut törmänneeksi missään muualla. Seurailemme toisiamme somessa ja kannustamme treeneissä. Se on aika kivaa, vaikka yhteisö onkin erilainen kuin ennen. Treeneissä jutellaan ihan eri juttuja kuin aiemmin.
Pallopeleissä porukkaa sitoo tiiviimmin yhteen yhteinen tavoite. Yksilölajissa jokaisella on omansa, osan on tiedossa muilla, osa pitää asian omana tietonaan. Tässä tullaankin kohti vaikeinta aluetta. Olen aina ollut sinnikäs suorittajaluonne. Minulla on tavoite, jota yritän saavuttaa veren maku suussa. Nyt yritän oppia rauhallista ja leppoisaa asennetta urheilusta nauttimiseen. Tähän olen myös tarvinnut valmentajan tukea. On ollut tärkeää kuulla sanat: kuuntele itseäsi, pidä lepopäivä, jos tuntuu liian kuormittavalta. Olen ottanut oman mittapuuni mukaan tosi kevyesti ja löysin rantein, enkä pysty edelleenkään tekemään sitä ilman huonoa omatuntoa, mutta joka päivä opettelen.
Minä riitän
- säännöllisyys
- avoin vuorovaikutus
- ryhmän tuki
- valmentajan tuki
- suunnitelmallisuus
- tavoitteellisuus
- perustelut tekemiselle
- kehityksen havainnollistaminen
- mahdollisuus vaikuttaa itse omaan tekemiseen
Kommentit
Lähetä kommentti